Tanskalainen muotoilija Isabel Ahm aloittaa jokaisen työnsä tutkimalla ihmisiä ja arkea. Hän yhdistää omaperäisissä huonekaluissaan arjen askareet ja tarpeet estetiikkaan ja innovaatioihin. Jokaisen esineen tulee täyttää roolinsa kotona. Tanskalaisen designperinteen jatkajana Isabel Ahmille olennaista suunnittelussa ovat laatu, käytettävyys, runollisuus ja ripaus “sitä jotain”. Hän pyrkii jatkuvasti haastamaan ja uudistamaan arjen muotoilua.
Argentiinasta Espanjaan kotiutunut teollinen muotoilija Sebastián Alberdi (s. 1978) haastaa työssään materiaalien, tekniikan ja käsityötaitojen rajoja. Barcelonassa sijaitsevassa designstudiossaan hän tutkii kunkin suunnittelemansa mallinsa osalta, mikä on mahdollista ja miten esine vaikuttaa elinympäristöön, käytettävyyteen ja toiminnallisuuteen. Hän pyrkii työssään esteettiseen vähäeleisyyteen ja tarkkuuteen. Hänen töissään huomaa usein temperamentin yhdistettynä hienostuneisiin, eloisiin piirteisiin.
Sebastián kuuluu myös designkollektiivi Outofstockin perustajajäseniin. Oman studionsa lisäksi lisäksi hän opettaa tuotemuotoilua Barcelonan Instituto Europeo di Design -oppilaitoksessa.
Gunnar Cyrén (1931–2013) oli mestarillinen ruotsalainen hopeaseppä, lasitaiteilija ja muotoilija. Gunnar Cyrénin tuotanto liikkui hopea- ja lasiteosten luovan intohimon, väri-ilottelun ja nöyryyden välimaastossa. Hän aloitti Orreforsin lasitehtaalla, missä hän suunnitteli tunnetuimpia lasitöitään, kuten Popglaset-sarjan ja Nobel-astiaston (1991).
Cyrénin monipuolinen elämäntyö käsittää kaikkea taiteesta, seremoniallisiin esineisiin ja kauniisiin käyttöesineisiin. Gunnar Cyrén oli aina uskollinen materiaalille ja arvosti suuresti lasimestarien käsityötaitoa Orreforsin lasitehtaalla. Vuodesta 1976 alkaen hän teki hopeatöitä omassa verstaassaan. Gunnar Cyrén osallistui vuosien mittaan useisiin näyttelyihin Ruotsissa ja ulkomailla. Hän sai Ruotsin kuninkaallisen stipendin vuonna 1962, Lunning-palkinnon vuonna 1966 ja prinssi Eugén-mitalin vuonna 1988.
Tanskalaisen muotoilijan Rikke Frostin suunnittelun pääosassa on luoda ainutlaatuisia kokemuksia yhdistämällä esineiden visuaaliset ja taktiiliset ominaisuudet. Hän työskentelee omassa studiossaan Aarshusissa, missä hän myös opiskeli teollista muotoilua.
Rikke Frost viittaa tyyliinsä “New Nordic” – uutena pohjoismaisena tyylinä, jonka juuret ovat ajattomassa selkeydessä. Yllättävät yksityiskohdat sekä materiaalien kontrastit yhdistettynä funktionaalisuuteen ja väreihin luovat tämän palkitun muotoilijan esineille jylhän veistoksellisen ilmeen.
Tanskalaisen muotoilija Knud Færch (1924–1992) on tunnettu veistoksellisista puisista tuoleistaan, kuten mm. Cow Horn -tuolista. Puun tuoksu ja sen muotokieli tekivät vaikutuksen jo hyvin nuoreen Knud Færchiin tämän isän puusepänpajassa. Tämä sai hänet opiskelemaan sisustussuunnittelua tanskalaisen arkkitehdin Finn Juhlin opissa. Tämä innosti Knud Færchiä luomaan uraa huonekalusuunnittelijana 1950- ja 1960-luvuilla.
Knud Færchin huonekalusuunnittelu käsittää puisia veistoksellisia mestariteoksia. Koko elämänsä ajan Knud palasi tuoliin suunnittelukohteena, koska hänen mukaansa tuoli oli veistos, joka toisin kuin mikään muu huonekalu, määrittelee huoneen. Hän koki tehtäväkseen yhdistää ajattoman suunnittelun optimaaliseen mukavuuteen.
Palkittua muotoilijaduoa Halskov & Dalsgaardia yhdistää pyrkimys funktionaalisuuteen sekä innovatiivisiin ratkaisuihin, jotka kohottavat arjen esineet designiksi.
Christina Halskovin ja Hanne Dalsgaardin suunnittelun lähtökohtana on rakkaus arkkitehtuuriin ja muotoiluun. He suunnittelevat sekä käytännöllisiä että kauniita tuotteita yhteisessä studiossaan Halskov & Dalsgaard Design.
Teollisen muotoilijan taustan ohella Christina Halskov ja Hanne Dalsgaard ovat molemmat lisäksi arkkitehteja, jotka kunnioittavat modernin muotoilun historiaa. Kaksikon muotoilussa rösyilevät kansainväliset suuntaukset sekä skandinaavisen muotoiluperinteen elementit, jotka yhdistyvät materiaaleista linjoihin ja väreihin.
Tanskalaisen Jacob Hermannin uraa (1910–1995) viitoitti synnynnäinen rakkaus puuhun ja käsityötaitoon. Hän oli aina avoin uudelle ja käytti monipuolisia taitojaan aina uuden kokeiluun. Ennen valmistumistaan huonekalusuunnittelijaksi Tanskan kuninkaallisesta taideakatemiasta hän opiskeli palkitun puusepän oppipoikana.
Akatemiassa Jacob Hermann hioi piirustus- ja maalaustaitojaan ja jakoi ajatuksiaan muiden 1900-luvun puolivälin tanskalaisten suunnittelijoiden kanssa. Intohimoisena puuseppänä hän palasi aina käsityöläistaitoon ja puuhun materiaalina. Jacob Hermann vangitsi kohteidensa olemuksen niin hienoimpiin puun murusiin kuin valtaviin ajopuun paloihin.
Tanskalainen muotoilija Svend Aage Holm-Sørensen (1913–2004) tuli tunnetuksi erityisesti modernista valaisinsuunnittelustaan. Hän luonnosteli kaikkialle ja kaiken aikaa, kirjekuoriin, teatteriohjelmiin ja raitiovaunulippuihin. Osa jäi vain luonnoksiksi, mutta osa niistä heräsi eloon maineikkaina valaisimina. Mielikuvituksen ja lahjakkuutensa ansiosta Svend Aage Holm-Sørensenistä tuli yksi 1950-luvun tanskalaisen muotoilun kultakauden valaisinsuunnittelun johtotähdistä.
Svend Aage Holm-Sørensen oli koulutukseltaan koristemetalliseppä, ja koristeelliset, rei’itetyt metallipinnat ovatkin tunnusomaisia Holm-Sørensenin valaisimissa. Hänellä oli samaan aikaan sekä kokeellinen että varma kosketus materiaaliin. Sen ansiosta hän loi innovatiivisia, korkealaatuisia valaisimia kansainvälisellä ja leimallisen pohjoismaisella ilmeellä. Hänen tuotantonsa kattaa myös huonekaluja ja kodin koriste-esineitä.
Valmistuttuaan Tanskan taideakatemiasta (Royal Danish Academy of Fine Arts) vuonna 1957 Knud Holscher työskenteli osakkaana Arne Jacobsenin toimistossa 1960–64.
Knud Holscher on saavuttanut uransa aikana mainetta ja hänen töitään on palkittu kansainvälisesti. Knudin tunnetuimpia ja palkituimpia töitään ovat d line -sarja, JCDecaux’n pohjoismaiset linja-autokatokset sekä kohdevalojen suunnittelu FLOS:lle. Hän on myös suunnitellut malleja saksalaiselle valaisinvalmistaja ERCOlle sekä Geberit-hygieniatuotteille. Useista näistä esineistä on tullut osa ihmisten arkea ympäri maailmaa.
Charlotten Hønken muotoilun tunnistaa yllättävistä yksityiskohdista. Hänen intohimonaan ovat pehmustetut huonekalut, joissa aina yksityiskohdat, kuten omaperäinen tikkaus, värimaailma tai yllättävä muoto herättävät mielenkiinnon. Hänen suunnittelussaan esineiden muoto on puhdaslinjainen, mutta huumori ja leikkisyys saattavat näkyä esimerkiksi napeissa tai saumoissa.
Valmistuttuaan muotoilijaksi 2002 (Danish School of Architecture) Charlotte perusti oman studionsa Aarhusiin, jossa hän suunnittelee huonekaluja, valaisimia ja muita kodin esineitä. Charlotte Hønken suunnittelussa yksityiskohtien rikkaus yhdistyy harmonisesti puhtaisiin muotoihin ja käyttömukavuuteen. Hän onnistuu vangitsemaan huonekaluissaan tunteen kokonaisuudesta, kotoisuudesta sekä ajattomasta kauneudesta.
Tanskalainen huonekalumuotoilija Arne Hovmand-Olsen (1919–1989) aloitti jo nuorena huonekalupuusepän Peder Olsen Sibastin harjoittelijana. Innostuneena toteuttamaan omia suunnitelmiaan, Arne haki tekniseen korkeakouluun opiskelemaan huonekalumuotoilua. Hänen onnistui yhdistää työssään käsityöläistaidon yksityiskohtien tarkkuus innovatiiviseen moderniin muotoiluun. Valmistumisen jälkeen hän perusti oman studion 1944, missä hän loi lukuisia ikonisia designhuonekaluja. Arne paneutui myös designhuonekalujen kansainväliseen vientiin saadakseen malleilleen laajimman mahdollisen yleisön. Hän saavutti menestystä Tanskan rajojen ulkopuolella ja etenkin Yhdysvalloissa Arnen huonekalut saavuttivat mainetta.
Ruotsalainen Hans-Agne Jakobsson oli sisustus- ja huonekalusuunnittelija, joka tuli tunnetuksia ainutlaatuisista valaisimistaan, joita hän suunnitteli vuodesta 1951 lähtien omassa toimistossaan yli kolme vuosikymmentä. Valo kiehtoi Hans-Agne Jakobssonia ja hänen onnistui uudistamaan ruotsalaista valaisinsuunnittelua pehmeällä, hillityllä, silmää miellyttävää valoa luovilla valaisimillaan. Kokeellisuus, runsaat yksityiskohdat ja ainutlaatuinen ymmärrys valosta, tekevät jokaisesta valaisimesta taideteoksen.
Hans-Agne Jakobssonin valaisimille on ominaista pehmeä, lämmin, hillitty ja häikäisemätön valo. Valaisimet on luotu klassisista materiaaleista, kuten lasista, puusta ja messingistä ja nämä materiaalit yhdistetään mm. hienostuneisiin hapsuihin yhdessä hänen leikkisimmistä valaisinmalleistaan, Fringe-lampussa, jota nykyään pidetään ikonina.
Muotoilija David Krynauw kasvoi keskellä Etelä-Afrikan metsäalueita. Puiden ympäröimänä hänen intohimonsa materiaaliin syttyi ja hän aloitti puun työstämisen kokeilun jo nuorena. Vuonna 2008 David perusti yrityksensä perhetilalle Piet Retiefissä, mutta liiketoiminnan kasvaessa hän siirsi sen Johannesburgiin.
Davidin onnistui kehittää muotoilun tekniikka, jonka avulla hän pystyy luomaan melkeinpä mitä tahansa osia yhdistelemällä – aina tuolista rakennukseen. David Krynauwin yritys työllistää nyt noin 60 henkilöä ja hänen valikoimaansa kuuluu laajasti niin huonekaluja kuin arkkitehtonisia rakenteita. Davidin selkeä lähestymistapa, energia ja rakkaus työhön näkyvät hänen malleissaan ja hänen kauniit puiset huonekalunsa ovat voittaneet palkintoja.
Morten Skjærpe Knarrum ja Jonas Norheim tapasi opiskellessaan muotoilua Norjan Bergenissä ja he perustivat vuonna 2011 yhteisen studion. Kaksikon suunnittelulle tunnusomaiset humoristiset, leikkisät elementit yhdistyvät innovatiiviseen muotoiluun.
Heidän muotoilun lähtökohtanaan on ajatus tuoda yhteen suunnittelussa tekniikat, materiaali ja valmistajat. Morten ja Jonas jakavat intohimon muotoiluun, joka muuttaa maailmaa ja tuo merkitystä tilaan. Heidän omintakeinen suunnittelutyö perustuu rajattomaan uteliaisuuten, avoimuuteen ja herkkyyteen yksityiskohdille. Kaksikon viimeisiä tekniikoita käyttävä huonekalu- ja valaisinmuotoilun kipinänä on usein kokeilunhalu ja mielikuvitus, mutta myös epämuodollisuus ja nokkeluus.
Morten ja Jonas ovat omistautuneet tilan vuorovaikutukselle. Heidän huonekaluissaan tekniikat, materiaalien valinta ja värit yhdistyvät täydelliseksi kokonaisuudeksi.
Tanskalainen huonekalusuunnittelija Hans Olsen (1919–1992) tunnetaan parhaiten ikonisista huonekaluistaan sekä innovatiivisesta tavastaan käsitellä taivutettua, laminoitua puuta. Olsenin huonekaluissa on 1950-luvun hengen mukaisesti orgaanisia, vapaita kaaria ja linjoja ja muun muassa tuoleissa eri materiaalit sulautuvat yhteen kauniiksi istuimeksi. Hans Olsenin mallit 1950-luvulta ovat eläviä esimerkkejä tanskalaisen modernismin monimuotoisuudesta.
Hän opiskeli klassisia aineita Tanskan Kuninkaallisessa Taideakatemiassa, mestarina pidetyn Kaare Klintin opetuksessa. Hans omaksui opettajaansa leikkisämmän ja kokeilevamman lähestymistavan huonekalumuotoiluun. Fried Egg -tuolissa esimerkiksi yhdistyvät leikkisyys, orgaaniset muodot, esteettisyys ja toimivuus.
Norjalaisen muotoilijan Sara Wright Polmar on erittäin tietoinen jäljestä, jonka muotoilu jättää maailmaan. Hän kuuluu muotoilutoimisto günzler.polmariin ja on norjalaisen muotoilijoiden liitto Klubbenin perustajajäsen. Sara Wright Polmar jatkaa pohjoismaista käsityöperinnettä sille luontaisella lämmöllä ja aitoudella. Hän on omistautunut kauniille materiaaleille, muodolle, tekstuurille ja erityisesti väreille.
Sara Wright Polmar yhdistää leikin ja huumorin muotoiluunsa, ja ne tekevät hänen suunnittelustaan teeskentelemätöntä, syleilevää ja jokaiseen tilaan istuvaa.
Tanskalainen suunnittelija Sabine Stougaard tavoittelee työssään yhtä aikaa yllätyksellisyyttä ja miellyttävyyttä. Hän tutkii suunnittelussaan yksityiskohtaisesti materiaaleja ja tekniikoita, tarkastellen vaihtoehtoja ja parantaen jokaista mallia, pyrkien aina toimivuuteen ja joustavuuteen. Matkoiltaan ympäri maailmaa hän poimii inspiraation lähteeksi mm. värejä, erilaisia pintoja, tekstuureita ja esineitä. Tuloksena on kaunis, graafinen tyyli, jonka juuret ovat huippuunsa hiotussa käsityöläisperinteessä.
.jpg)
Soyee Studion kaksi lahjakasta sisarta ovat elvyttäneet taiwanilaisen käsintehdyn valaisintaiteen perinteen. Sisarten isällä oli oma valaisintehdas Taiwanissa ja tämän kokemus teollisesta tuotannosta vaikutti siihen, että Soyeen mallit ovat linjakkaita ja tyylikkään nykyaikaisia.
Soyeen motto on ”tehdä elämästä hauskaa”, mikä näkyy heidän palkituissa tuotteissaan, kuten Mr. Wattson -lampuissa. Lamput tuovat kauniisti nykyaikaisen sisustukseen nokkeluutta sekä lämpöä, mukavuutta ja sielukkuutta. Jokainen valaisin koskettaa ja kohottaa kodin tunnelmaa kirkkaudellaan.
Norjalaisen suunnittelutiimin Studio Føyn missiona on luoda eloisia, aitoja esineitä, joilla on arvoa käyttäjilleen. Studio Føyn muotoilijat Guro Sørbø Midtun (s. 1992) ja Siri Line (s. 1992) tapasivat OsloMet-yliopistossa. Muotoilijakaksikko luo tarinallisia tuotteita, joiden käytettävyys tekee esineistä vastustamattomia ja houkuttelee luovuuteen ja omaperäisyyteen. Norjalainen Bo Bedre -sisustuslehti on myöntänyt duolle oman suunnittelupalkintonsa. Studio Føyn tavoitteena on luoda malleja, joiden autenttisuus ja kauneus kestävät aikaa.
Jesper K. Thomsenin tunnetuimman mallin, Lampetta-valaisimen, inspiraationa on vuoden vuoden 1946 Vespa-skootterin ajovalo. Hän konseptoi mallin 2006 ja sen muotoilua on kehitetty vuosien varrella, aina alkuperäistä Vespa-valaisinta kunnioittaen. Thomsenille käsityön laatu on yhtä tärkeää kuin itse muoto. Lampetta-valaisinta on saatavilla erikokoisina ja erilaisin viimeistelyin.
Taiwanilaisen, palkitun suunnittelijan Wei-Lun Tsengin studiossa Taipeissa työskentelee monikulttuurinen joukko suunnittelijoita, jotka kaikki jakavat intohimon työhönsä. Moninaisuuden ansiosta Studion työt puhuttelevat yleisöä ympäri maailmaa. Tsengin yhteissuunnittelun muotoilussa on sanomaa, mutta mikä tärkeintä esineet ennen kaikkea viestivät sydämellisyyttä ja sielukkuutta. Tseng uskookin, että ei ole olemassa täydellistä muotoilua. Hänen töidensä ja muotoilun visio puhuvat puolestaan.
Tanskalainen Hee Welling ja islantilainen Gudmundur Ludvik perustivat 2010 Welling/Ludvik muotoilutoimiston, joka on erikoistunut teolliseen muotoiluun. Molemmat ovat opiskelleet muotoilua Danmarks Designskolessa Kööpenhaminassa.
Suunnittelijapari uudistaa töillään skandinaavista muotoiluperinnettä käyttäen nykyaikaisia materiaaleja ja tuotantotekniikoita. He käyttävät suunnittelussaan ominaisuuksia, joista pohjoismainen muotoilu tuli maailmankuuluksi: korkeasta laadusta, käsityötaidosta ja ajattomasta ilmaisusta. Welling/Ludvikin malleissa on keskitytty puhtaaseen estetiikkaan, ekologisiin tuotantotapoihin ja käyttäjän kokemuksen tärkeyteen. Kaikki ylimääräinen poistetaan ja jokaiselle yksityiskohdalle on tarkkaan harkittu tarkoitus. Pari on tuonut tämän päivän pohjoismaiseen muotoiluun uudenlaista muotojen, materiaalien ja merkityksen ajattelua.
